Silpomisen vastainen työ lähtee huolellisesta tiedonkeruusta

Solidaarisuuden uuden hankkeen tavoitteena on säästää yli 11 000 tyttöä sukuelinten silpomiselta ja voimaannuttaa yli 13 000 pakolaisleirillä tai maaseudulla asuvaa naista Somalimaassa. Onnistunut hanke aloitetaan huolellisella tiedonkeruulla.

Tyttöjen sukuelinten silpomisella (female genital mutilation, FGM) on Somalimaassa pitkät perinteet ja sitä pidetään erheellisesti islamin vaatimuksena. Perinteen lopettaminen edellyttää paikallisten mielipidejohtajien vakuuttamista sen riskeistä ja tarpeettomuudesta sekä heidän valjastamistaan mukaan ehkäisytyöhön.

Nämä “muutosagenteiksi” kutsumamme mielipidejohtajat tavoittavat laajan joukon vanhempia, jotka rohkaistuvat vastustamaan sosiaalista painetta ja säästämään tyttärensä silpomiselta saadessaan lisää tietoa silpomisen riskeistä ja islamin tulkinnoista.

Edistymisen seuraaminen vaatii huolellista tiedonkeruuta. Solidaarisuuden tammikuussa alkaneen UN Womenin rahaston mahdollistaman hankkeen alussa kartoitetaan millaisia asenteita hankkeeseen osallistuvilla uskonnollisilla ja perinteisillä johtajilla, toimittajilla, kansalaisjärjestöillä ja opiskelijoilla on liittyen eri silpomistapoihin ja naisten itsemääräämisoikeuteen. Tyttöjen vanhempien osalta tiedonkeruu keskittyy kartoittamaan silpomiseen liittyviä tietoja, asenteita ja aikomuksia. Tavoitteena hankkeessa on säästää yli yksitoistatuhatta tyttöä sukuelinten silpomiselta ja voimaannuttaa yli kolmetoistatuhatta pakolaisleirillä tai maaseudulla asuvaa naista.

Somalimaassa uskonnollisia johtajia kuunnellaan ja on tärkeää saada heidät puhumaan silpomisperinnettä vastaan. Kuvan uskonnollinen johtaja osallistui OMBEA-laitteella tiedonkeruuseen Magaalo Qaloocin kylässä tammikuussa 2020. Kuva: Mustafa Hassan Abdilahi

Hanketta toteutetaan maaseutukylissä ja sisäisten pakolaisten leireillä, joissa ihmiset ovat matalasti koulutettuja ja etenkin naiset usein lukutaidottomia. Hanke pyrkii tavoittamaan lähes 3500 mielipidejohtajaa kylissä ja pakolaisleireillä, ja heidän välityksellään yli 5600 vanhempaa eri puolella Somalimaata. Tämä asettaa haasteita tiedonkeruulle, kun halutaan varmistaa riittävät otokset ja että osallistujat ymmärtävät menetelmät.

Solidaarisuus hankki tiedonkeruun tueksi OMBEA-järjestelmän, josta kokemusta on muun muassa Plan International Suomella ja Fingo ry:llä. OMBEA ei edellytä mobiiliverkkoa tai matkapuhelimia, ja se on teknisesti helppokäyttöinen sekä helposti mukana liikuteltava. Yksi OMBEA-setti sisältää 30-50 pientä kämmenelle mahtuvaa laitetta, joiden avulla vastataan kysymyksiin painamalla numero- tai kirjainsymboleja. Heikollakin lukutaidolla varustettu ihminen pääsee kertomaan mielipiteensä.

Ihmisten uskomuksia ja asenteita liittyen tyttöjen sukuelinten silpomiseen kartoitettiin Magaalo Qaloocin kylässä tammikuussa 2020. Kuva: Mustafa Hassan Abdilahi

Järjestelmä takaa vastausten anonymiteetin ja mahdollistaa kyselyjen tekemisen kerralla suurelle joukolle. Tulokset voidaan välittää eteenpäin yhdellä napin painalluksella, mikä säästää aikaa ja vähentää datan hävikkiä sekä tulkintavaikeuksia. Lisäksi järjestelmä lisää paikallisten kumppaniemme (Candlelight ja NAFIS) ymmärrystä kerätystä datasta, ja vähentää siten riippuvaisuutta konsulttipalveluista.

Tietoa ei kerätä silpomisvaarassa olevilta tytöiltä, vaan heidän vanhemmiltaan ja mielipidejohtajilta. Siitä huolimatta tiedon kerääminen vaatii erityistä huolellisuutta ja sensitiivisyyttä koska käsitellään naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa.

Tiedonkeruutiimi sitoutuu eettisiin toimintaohjeisiimme. Yksi keskeinen periaate on se, ettei osallistuminen lisää väkivallan riskiä. Kysymykset pitää muotoilla siten, ettei väkivallan uhreja leimata eikä vahvisteta entisestään haitallisia normeja.

Tiedonkeruutiimi on sitoutunut eettisiin toimintaohjeisiin. Haastatteluissa huolehditaan turvallisesta ilmapiiristä ja esimerkiksi naisia haastattelevat ainoastaan naiset. Kuva: Mustafa Hassan Abdilahi

Hankkeessa kerätään lisäksi tietoa yksilö- ja pienryhmähaastatteluin, joissa pureudutaan syvemmin OMBEA-kyselytuloksiin. Jos esimerkiksi tietyssä kylässä enemmistö vastaajista pitää silpomista terveydelle vaarattomana, avoimilla haastattelemalla lisätään ymmärrystä taustalla vaikuttavista uskomuksista. Etenkin jos haastateltavat ovat haavoittuvassa asemassa olevia naisia, on tärkeää, että tilanne koetaan turvalliseksi ja haastattelijat ovat naisia.